Puolimetrisen lumen peittämä pihamaa on hiljainen, mutta lintulaudalla käy valoisana aikana vilinä ja siipien suihke. Lyhyen talvipäivän aikana on pikkulintujen hankittava riittävästi ravintoa selviytyäkseen seuraavan yön yli uuteen aamuun. Tarjolla on siemeniä ja pähkinöitä, ja monen kokoisia talipalloja. "Talonmies" on ottanut asiakseen huolehtia, että ruokaa on kaiken aikaa tarjolla omenapuun oksaan kiinnitetyllä lintulaudalla.
Syksy toi pihamaalle isompiakin vieraita. Monen syysviikon ajan pihallamme vieraili iltapäivisin suuri rusakko. Se saattoi oleskella nurmikolla useita tunteja. Se söi ruohoja, ja toisinaan putsaili käpäliään, venytteli takajalkojaan ja vain makoili. Suuret korvat olivat kuin kaksi komeaa intiaanin sulkaa!
Sepelkyyhky on pesinyt naapurustossa useana kesänä, ja vielä loppusyksyllä yksi kävi ruokailemassa pihanurmella. Tuo hieno suuri lintu, valkoinen "seppele" kaulassaan, liikkui pihalla samaan aikaan sekä rohkeana että varovaisena. Ensi kesäksi odotamme sitä jälleen huhuilemaan tammen yläoksille.
Talviruokinnan alettua syksyllä paikalle ilmaantui hyvin pian komea käpytikka. Arka lintu rohkaistui niin, että antoi kuvata itseään häiriintymättä. Ruokailu suuressa talipallossa voitti turhan pelon. Eräänä päivänä sitten huomasimme, että tikkoja olikin yhtä aikaa omenapuussa kaksi! Oli päässyt vaimokin kylille, kuvittelimme.
Luonto tarjoaa silkkaa iloa ihmiselle, ja ihan kotipihalla vain!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti